KRUNNIEN  LINNUSTO

Krunnien luonnonsuojelualue antaa suojapaikan ja turvallisen pesimärauhan uhanalaisille linnuille ja lintuyhdyskunnille. Alueella pesii n. 60 eri lintulajia, joista valtaosa muodostuu merilinnustosta. Myös muuttolinnut käyttävät rauhallista luonnonsuojelualuetta levähdys-paikkana lintujen muuttoaikana. Suojelualueella pesii mm. haahka, jota ei ole tavattu ennen suojelualueen perustamista. Myös merihanhi, joka oli melkein sukupuuton partaalla, voi tänä päivänä hyvin. Sulkasatoaikaan voi tavata n. 800 - 900 päisiä merihanhiparvia. Alueella pesivät pohjoisen Perämeren ainoat merimetso- ja ruokkiyhdyskunnat. Myös merikotka on asustellut ja pesinyt alueella jo muutaman vuoden. Uhanalaisista linnuista pikkutiira pesii alueella ja myös ristisorsa on palannut alueelle.

 

KRUNNIEN LUONTO

Ulkokrunni, Maakrunni, Ristikari ja osin Kraasukka ovat metsää kasvavia saaria. Isonkivenletossa kasvaa matalia lehtipuita. Muut saaret ovat suurimmaksi osaksi avonaisia kivikkoisia saaria. Saarien rantavedet ovat matalia ja osin hyvin kivikkoisia. Saarien puusto ja kasvillisuus ovat tyypillistä pohjoisen Perämeren saariston kasvillisuutta. Luonnonsuojelualueella kasvisto on kuitenkin saanut kasvaa ainakin sata vuotta niin, ettei ihminen ole siihen juurikaan puuttunut. Tästä johtuen luonto on muovannut alueen. Krunnien alue sijaitsee maankohoamisrannikolla. Viimeisimmän jääkauden aikana mannerjää painoi satojen metrien lommon, jonka oikaiseminen jatkuu edelleen. Tämän seurauksena maa kohoaa Perämerellä noin 9 mm vuodessa. Krunnien ensimmäiset saaret paljastuivat merestä noin 1400-luvulla. Edelleen maankohoaminen paljastaa uusia saaria, karia ja luotoja, joille kasvillisuus vähitellen leviää. Maankohoamisen myötä kasvillisuus on vyöhykkeistä. Muutamille rantaniittyalueelle on muodostunut kauniita kukka-alueita, kun merihanhiparvet syövät heinän, mutta jättävät kukat kukkimaan. Saarilla ei ole lainkaan käärmeitä eikä pikkunisäkkäitä, mutta jäniskanta on ajoittain runsasta. Rauhoittamaton kettu on tuttu liikkuja saarilla ja uutena ei-toivottuna tulijana on rauhoittamaton supikoira. Lisäksi saarilla käy sekä hirvi että poro. Krunnien lähivesialueilla on mahdollista nähdä myös harmaahylkeitä ja norppia. Joskus viimeisillä kevätjäälautoilla saattaa makoilla satamäärin hylkeitä.